Konabá Ami

Konabá Ami - AIFAESA: Proteje Saúde no Ekonomia Timor-Leste

Autoridade Inspesaun no Monitorizasaun ba Atividade Ekonómiku, Saúde no Ai-han, I.P. (AIFAESA), ne’ebé kria husi Dekretu-Lei No. 26/2016 loron 29 fulan-juñu no atualiza husi Dekretu-Lei Nú. 29/2024 loron 3 fulan-jullu, hae entidade esensiál ba moris-di’ak populasaun no dezenvolvimentu ekonómiku Timor-Leste nian. Ho sede iha Dili, AIFAESA hae institutu públiku ne’ebé integra iha Administrasaun Estadu indireta, dotada ho autonomia téknika, sientífika, administrativa, finanseira no patrimoniál. Ninia misaun klaru: garante kualidade ai-han nian, salubridade espasu públiku sira no regularidade atividade ekonómika sira, hodi proteje konsumidór sira no ekonomia nasionál.

AIFAESA mosu hosi nesesidade atu konsentra kbiit inspesaun no monitorizasaun nian iha entidade ida de’it, aliñadu ho prioridade sira hosi VI Governu Konstitusionál, ne’ebé hakarak lansa filafali protesaun ba konsumidór sira no hadi’a kondisaun sira moris nian. Iha supervizaun hosi Ministru Koordenadór ba Asuntu Ekonómiku sira, AIFAESA atua iha frente oioin: kontrola kualidade ai-han no bee nian, halo inspesaun ba kondisaun ijiene nian iha transporte no estabelesimentu sira, no regula atividade ekonómika sira, inklui metrolojia no padronizasaun. Aleinde ne'e, nia iha kbiit atu aplika multa, prende produtu sira no mós suspende atividade sira ne'ebé viola lei.

AIFAESA nia serbisu laós deit de’it inspesaun. Nia promove transparénsia liuhosi diseminasaun informasaun konabã seguransa aihán no kondisaun sanitária, hodi ajuda prevene risku sira ba saúde públika. Kolabora ho Ministériu Saúde, Institutu Nasionál Saúde Públika no departamentu governu sira seluk, hanesan sira ne’ebé responsavel ba agrikultura, peska no komérsiu, hodi halo inspesaun, análize laboratóriu no asaun konjunta. Iha nível internasionál, AIFAESA estabelese parseria ho organizasaun estranjeiru sira, hametin ninia kapasidade resposta.

Internalmente, AIFAESA estruturadu tuir ierarkia, lidera husi Inspetóra-Jerál ida ne’ebé nomeia husi Governu, hetan tulun husi Subinspetóra-Jerál ida no Fiskal Úniku ida. Ninia departamentu lima – Administrasaun no Finansas, Planeamentu Operasionál, Operasaun, Metrolojia no Padronizasaun, no Asuntu Jurídiku no Infrasaun Administrativa – servisu hamutuk hodi kumpre sira-nia knaar. Iha mós servisu desentralizadu sira, kria hosi diploma ministeriál, ne’ebé lori sira-nia asaun ba munisípiu sira.

AIFAESA halo inspesaun ba buat hotu hahú hosi merkadu no restaurante sira to’o portu, aeroportu no estabelesimentu turístiku sira, hodi garante katak produtu ai-han sira seguru no jenuínu, ho rotulajen ne’ebé klaru no laiha adulterasaun. Iha situasaun krize, hanesan falta sasán esensiál sira, nia kolabora ho ajénsia sira seluk atu evita akumulasaun ka asambarkamentu. Ninia reseita sira mai hosi Orsamentu Jerál Uniaun nian, taxa sira, multa sira no parseria sira, hodi garante independénsia finanseira ba ninia operasaun sira.

Para os cidadãos de Timor-Leste, a AIFAESA é uma aliada. Seja verificando a qualidade da água ou fechando um estabelecimento que ponha a saúde em risco, ela está comprometida em proteger você e sua família. Quer saber mais ou denunciar algo suspeito? Entre em contato pelo e-mail info@aifaesa.gov.tl ou liu husi telefone +67073754888. Hamutuk, ita harii nasaun ida ne'ebé seguru no saudavel liu!

Estrutura Orgânika AIFAESA

Órgãos
Inspetora-Geral

Drª Odete da Silva Viegas, Dermatolojista

Inspetora-Geral

Dermatologista ida, nia okupa ona kargu superiór sira iha Ministériu Saúde Timor-Leste nian, inklui nu’udar Diretora Ezekutiva HNGV no Diretora-Jerál Servisu Saúde nian. Nia hala'o papél importante iha luta nasionál hasoru COVID-19, hametin koordenasaun intersetoriál no internasionál. Ninia nomeasaun nu'udar Inspetora Jerál fó ba organizasaun marku espesiál ida, ne'ebé destaka iha operasaun inspesaun no monitorizasaun intensivu sira tantu ba atividade ekonómika sira no seguransa ai-han nian.

Ninia personalidade karidade, atentu tebes ba nesesidade no moris-di’ak subordinadu hotu-hotu nian, transforma AIFAESA husi servisu fatin formál no ríjidu ba ambiente saudavel, kordiál ne’ebé nakonu ho fraternidade no solidariedade. Iha nia lideransa nia okos, sentidu pertensa nian sai maka'as iha funsionáriu hotu-hotu, hosi nivel ansiláriu sira to'o sira ne'ebé iha pozisaun lideransa nian. Bazeia ba konviksaun katak indivíduu ida-idak iha organizasaun importante hanesan instituisaun ne’e rasik, nia objetivu, estratéjia no dezempeñu, desde inísiu kedas luta atu hadi’a estatutu funsionáriu sira ho proposta lejizlativa pertinente ne’ebé sei hein hela sosializasaun.

Dra. Odete regularmente promove enkontru sira entre funsionáriu sira iha nivel hotu-hotu, organiza mós sira nia envolvimentu iha atividade sosiál no relijioza sira ne'ebé hametin ligasaun komunitária sira. Karakterístika distintiva seluk hosi ninia personalidade profisionál maka ninia vizaun ne'ebé maka'as hodi identifika kolaboradór potensiál sira ba área oioin, uza hanesan kritériu úniku kapasidade no kualifikasaun pesoál no profisionál sira hosi kandidatu sira, lahó influénsia ruma hosi lasu família nian, partidáriu ka ligasaun sira. Kaer metin ba prinsípiu “right man in the right place“, rezultadu aprosimasaun meritokrátiku ne’e agora evidente la’ós de’it iha AIFAESA, maibé fó benefísiu ba sosiedade timoroan tomak.

Bazeia sólidu ba fortalesimentu institusionál liuhosi formasaun rekursu umanu no kooperasaun inter-institusionál no internasionál, AIFAESA orienta hela “liuhosi tasi sira ne'ebé uluk ema nunka hakur“, taka marku forte ida iha luta hasoru injustisa ekonómika no inseguransa ai-han nian.Sente protejidu no parte husi totál ida, funsionáriu sira hetan impulsu motivasaun no dedikasaun nian ne'ebé nunka haree antes iha instituisaun.

Partisipasaun komunidade nian ne'ebé laiha presedente manifesta tantu iha sasin pozitivu sira iha mídia sosiál no iha keixa sira ne'ebé nia frekuénsia aumenta maka'as. Sinál sira-ne’e hatudu populasaun nia apoiu maka’as ba polítika ne’ebé AIFAESA implementa durante períodu ida-ne’e iha Dra. Odete nia lideransa, reflete envolvimentu sosiál ne’ebé reforsa lejitimidade no efikásia ninia asaun sira iha inspesaun no kontrolu ba atividade ekonómika, saúde no ai-han iha Timor-Leste.

DR. Quitéria da Costa, MPA.

Subinspetora-Geral

Doutorada iha Siênsia Governasaun husi ” ne’ebé taka marku forte iha luta hasoru injustisa ekonómika no inseguransa ai-han.Partisipasaun ne’ebé laiha presedente hosi komunidade manifesta tantu iha sasin pozitivu sira iha mídia sosiál no iha keixa sira ne’ebé nia frekuénsia aumenta estraordináriu.Sinál sira-ne’e hatudu apoiu maka’as hosi populasaun ba polítika ne’ebé implementa hosi AIFAESA durante períodu ida-ne’e iha lideransa Dr. Ode nian ne’ebé reflete envolvimentu sosiál ida. gitimidade no efikásia husi ninia asaun sira iha inspesaun no kontrolu ba atividade ekonómika, saúde no ai-han iha Timor-Leste. iha Jakarta, nia hala’o kna’ar iha kargu superiór sira iha administrasaun públika Timor-Leste nian, inklui Membru Parlamentu Nasionál no Konselleira ba Ministru Ekonomia no Dezenvolvimentu. Nia halao papel importante iha luta ba Timor Leste nia ukun rasik an hanesan ativista ba FALINTIL no iha Conselho Nacional de Resistência Timorense (CNRT). Ninia nomeasaun nu'udar Adjuntu Inspetora Jerál AIFAESA nian marka marku espesiál ida ba instituisaun, lori ho ninia esperiénsia polítika, diplomátika no administrativa ne'ebé luan ne'ebé hametin kedas organizasaun nia kapasidade operasionál.

Ninia antesedente oioin, ne’ebé inklui Mestradu iha Administrasaun Públika no Lisensiatura iha Siénsia Sosiál no Polítika, hamutuk ho ninia esperiénsia kle’an iha pozisaun lideransa no reprezentasaun internasionál, sai instrumentál hodi estabelese parseria estratéjika no hasa’e perfil institusionál AIFAESA nian. Ninia koñesimentu klean kona-ba mekanizmu governu nian no ninia abilidade negosiasaun nian, ne’ebé dezenvolve durante ninia tinan sira nu’udar parlamentár, permite ona koordenasaun ne’ebé efisiente liu entre AIFAESA no instituisaun estadu sira seluk.

Hamutuk ho Inspetora Jerál, Dra. Odete Viegas, nia forma duo lideransa ida ne’ebé husik marka espesiál iha AIFAESA dezde loron dahuluk servisu iha instituisaun ida ne’e. Enkuantu Dra. Odete lori matenek iha jestaun dermatolojia no saúde públika, Dra. Quiteria komplementa ida-ne'e ho nia vizaun polítika no esperiénsia iha governasaun, hodi kria sinerjia úniku ne'ebé hasa'e instituisaun nia asaun sira.

Kombinasaun abilidade sira-ne'e rezulta ona iha transformasaun notável ida iha efikásia fiskalizasaun ekonómika no seguransa ai-han nian iha Timor-Leste, hodi estabelese padraun foun sira kona-ba exelénsia no rigór iha administrasaun públika timoroan nian. Iha lideransa duplu ida-ne'e nia okos, AIFAESA hala'o ona "liuhosi tasi sira ne'ebé uluk ema nunka hakur“, konsolida-an hanesan referénsia ba integridade no efisiénsia iha senáriu institusionál nasaun nian.

Dr Salvador de Jesus da Cruz, MM

Fiscal Único

Dr Salvador de Jesus da Cruz, MM, moris iha Ossú, Viqueque, iha loron 14 fulan Juñu tinan 1970, hetan lisensiatura iha Administrasaun Públika husi Universidade Nasionál Timor Lorosae (2009) no Mestradu iha Administrasaun husi Universidade Padjadjaran, Bandung, Indonézia (2013). Ninia kareira iha funsaun públika hahú iha loron 10 fulan-Abril tinan 2002 nu'udar funsionáriu Ministériu Finansa nian iha Sekretariadu Nasionál Aprovizionamentu nian, hafoin hetan transferénsia iha tinan 2010 ba Sekretariadu Nasionál Planeamentu no Orsamentu nian no tuirmai, iha tinan 2021, ba Sekretariadu Nasionál Planeamentu nian.

Molok nia hala’o karreira iha funsaun públika, nia fó kontribuisaun importante ba luta ba libertasaun no independénsia Timor Lorosa’e nian, hala’o kna’ar nu’udar ativista iha Frente Klandestina. Nia partisipa iha manifestasaun oioin hasoru okupasaun Indonézia, no ho orientasaun hosi Komandante Luta Xanana Gusmão, nia organiza hamutuk ho patriota sira seluk hodi partisipa iha misa hodi hanoin matebian Sebastião Gomes iha semitériu Santa Cruz, akontesimentu ne’ebé kulmina iha Masakre Santa Cruz iha loron 12 fulan Novembru tinan 1991.

Iha Maiu 2021, nia hetan autorizasaun hosi Ministériu Finansas hodi tama iha AIFAESA, I.P., no iha fulan-Jullu tinan hanesan nia hetan nomeasaun hamutuk hosi Ministériu Finansas no Ministru Koordenadór ba Asuntu Ekonómiku sira ba pozisaun nu'udar Auditor Úniku hosi instituisaun. Iha loron 3 fulan-Outubru tinan 2025, nia simu fali pose ba mandatu tinan tolu (2024-2027), liuhosi nomeasaun konjunta hosi entidade sira hanesan.

Nu’udar Auditor Úniku, nia responsabilidade sira inklui tau matan ba jestaun ekonómika no finanseira AIFAESA, I.P., hala’o auditoria interna no verifika konformidade entre administrasaun no lejizlasaun ne’ebé aplikavel. Ezamina kontas, balansu no dokumentu kontabilidade, hasai pareser ne’ebé hato’o ba Inspetór Jerál. Analiza nota sira kona-ba despeza sira ne'ebé ezekuta hosi instituisaun, hasai pareser tékniku sira kona-ba jestaun finanseira, no delibera kona-ba balansu sira kada fulan neen, sempre akompaña ho informasaun sumáriu kona-ba atividade sira AIFAESA nian.

Funsaun ne’e, ne'ebé estabelese iha artigu 13 husi Dekretu-Lei nú. 26/2016, loron 29 fulan Juñu, ho alterasaun dahuluk husi Dekretu-Lei Nú. 29/2024, loron 3 fulan Jullu, krusiál tebes atu garante transparénsia, responsabilizasaun no responsabilidade iha instituisaun, hodi kontribui ba objetivu governasaun di’ak nian.

Ba Dr. Salvador, nomeasaun foun ida-ne'e ba pozisaun Auditor Úniku la'ós de'it reprezenta kontinuasaun hosi rutina ne'ebé nia toman ona dezde 2021, bainhira nia hetan nomeasaun ba dala uluk ba knaar ida-ne'e. Períodu atuál servisu marka maka’as ho lideransa enérjiku no dinámiku ne’ebé implementa husi atuál Inspetora Jerál, Dra. Odete Viegas, ne’ebé hetan apoiu husi Inspetora Adjunta, Dra. Quitéria da Costa.

Lideransa ne’ebé forte ne’e, kombina ho Dr. Salvador nia esperiénsia ne’ebé luan ne’ebé nia hetan liu dékada rua iha Ministériu Finansas no maizumenus tinan lima iha ninia pozisaun atuál, fó ona karakter institusionál foun ba AIFAESA. Ninia komprensaun klean kona-ba mekanizmu finanseiru no orsamentál Estadu nian, kombina ho vizaun inovadora administrasaun atuál nian, rezulta ona iha dinámika institusionál no nivel dezempeñu ne’ebé la iha presedente.

Sinerjia entre perísia téknika Dr. Salvador nian no kualidade lideransa ekipa jestaun nian hametin maka’as mekanizmu sira ba fiskalizasaun ekonómika no seguransa ai-han iha Timor-Leste, estabelese padraun foun sira kona-ba rigór, transparénsia no efisiénsia iha jestaun rekursu públiku sira no iha kontrolu atividade ekonómika sira iha rai-laran.

Departamentu de Apoio Juridico e Contraordenações

Dr Anósio Soares de Jesus Araújo

Diretor Departamento de Apoio Jurídico e Contraordenações

Dr. Anósio Soares de Jesus Araújo, moris iha loron 12 fulan-setembru tinan 1988, iha lisensiatura iha área Direitu Jerál husi Universidade Nasionál Timor Lorosae (UNTL), tanba remata ona nia estudu iha tinan 2018. Ninia formasaun akadémika hahú ho estudu sekundáriu iha Santa Madalena de Canossa, remata iha tinan 2011, tuir mai tama iha Fakuldade Direitu ONU nian.

Nia tama iha fileira AIFAESA nian iha tinan 2019, bainhira nia tama iha instituisaun ne’e liuhusi konkursu públiku, tuir sa’e no tun ne’ebé organizasaun ne’e liu iha tinan hirak ikus ne’e. Durante períodu ida-ne’e, nia dezenvolve koñesimentu kle’an kona-ba prosesu legál sira ne’ebé relasiona ho atividade ekonómika no seguransa ai-han, hodi konsolida nia-an nu’udar elementu fundamentál iha estrutura AIFAESA nian.

Agora, iha lideransa foun no dinámiku ne'ebé implementa hosi Inspetora Jerál, Dra. Odete Viegas, no Inspetora Jerál Adjunta, Dra. Quitéria da Costa, Dr. Anósio simu fali, hosi Janeiru 2025, xefe Departamentu Apoiu Jurídiku no Delitu sira, iha ne'ebé nia serbisu tiha ona dezde tama iha instituisaun. Nomeasaun ne’e, inisialmente ba períodu fulan neen, reflete konfiansa ne’ebé tau iha ninia kapasidade téknika no kompromisu ba AIFAESA nia misaun.

Ninia formasaun legál, kombina ho esperiénsia ne'ebé hetan iha tinan barak nia laran iha instituisaun, sai fundamentál hodi hametin baze legál inspesaun ekonómika no operasaun sira seguransa ai-han nian. Iha kontestu atuál revitalizasaun institusionál nian, Dr. Anósio kontribui maka’as ba implementasaun prosesu legál sira ne’ebé efisiente no efikás liu, aliñadu ho vizaun foun kona-ba rigór no exelénsia ne’ebé promove hosi jestaun atuál.

Ninia serbisu sai ona esensiál hodi garante katak AIFAESA nia atividade inspesaun sira metin metin iha enkuadramentu legál timoroan nian, hodi fó lejitimidade boot liután ba instituisaun nia asaun sira no hametin ninia kapasidade atu halo intervensaun efetivu iha regulasaun atividade ekonómika no seguransa ai-han iha rai-laran.

Dr Antonio Pereira

Diretor
Departamento de Administração e Finanças

António Pereira, graduadu iha área Ekonomia hosi Universidade Nasionál Timor-Lorosa’e (UNTL), moris iha Lospalos iha loron 01 fulan-agostu tinan 1982, hanesan profisionál ida ho esperiénsia kle’an iha jestaun finanseira administrasaun públika timoroan nian, tanba dedika liu dékada ida ba servisu Ministériu Saúde nian, instituisaun ida ho funsionáriu na’in 50 resin.

Ninia kareira profisionál hahú iha Setembru 2012 nu’udar Ofisiál Finansas iha Diresaun Nasionál Orsamentu no Jestaun Finanseira, iha-ne’ebé nia dezenvolve abilidade sólidu iha prosesamentu pagamentu no ajustamentu relatóriu akuntabilidade liuhosi Sistema GRP (Planu Rekursu Governu). Entre 2016 no 2020, nia hala'o knaar nu'udar Xefe Sekretariadu iha Gabinete Sekretariadu Nasionál ba Planeamentu no Finansas, no tuirmai, husi 2021 to'o Marsu 2024, nia asume kargu nu'udar Xefe Departamentu Kontrolu Internu no Kontabilidade iha Ministériu Saúde.

Ninia koñesimentu kle’an kona-ba sistema jestaun finanseira no portál transparénsia ne’ebé implementa husi Ministériu Finansas halo ninia rekrutamentu ba AIFAESA husi Inspetora Jerál, Dra. Odete Viegas, nu’udar pasu estratéjiku no apropriadu tebes atu hametin instituisaun nia fileiras. Ninia kompeténsia téknika, kombina ho esperiénsia iha jestaun finanseira no kontrolu internu sira, sai hanesan fundamentál hodi garante efisiénsia administrativa ba operasaun AIFAESA nian.

Iha ámbitu operasaun sira inspesaun no vijilánsia nian, ne’ebé dalabarak hala’o inesperadamente, Dr. António hatudu ona abilidade ne’ebé notável atu hatán ba nesesidade lojístika sira, asegura nafatin disponibilidade rekursu finanseiru, transporte no ekipamentu esensiál ba susesu misaun sira-nian. Prontidaun no efisiénsia iha apoiu operasionál ida-ne'e sai hanesan krusiál ba funsionamentu di'ak instituisaun nian iha lideransa foun nia okos.

Ninia lealdade institusionál no dedikasaun ba moris-di’ak povu Timor-Leste nian, ne’ebé manifesta liuhosi ninia kompromisu ba AIFAESA nia misaun, reflete iha exelénsia husi ninia serbisu no abilidade atu adapta prosesu administrativu no finanseiru ba nesesidade espesífiku husi instituisaun fiskalizasaun ida. Ninia edukasaun kontínua iha área oioin jestaun finanseira públika nian, inklui planeamentu bazeia ba dezempeñu, orsamentasaun no jestaun tezouru nian, komplementa ninia perfil profisionál no reforsa ninia kontribuisaun ba reforsu institusionál AIFAESA nian.

Departamento de Operações

Drª Claudinha Soares Pinto

Diretora
Departamento de Operações

Graduada iha Siénsia Polítika husi UNDIL, Dili, Timor-Leste (2021), Dra. Claudinha Soares Pinto ezibe trajetória profisionál ne’ebé diversifikadu no asendente ne’ebé demonstra ninia abilidade atu adapta no lidera iha kontestu oioin. Nia hahu nia kareira iha tinan 2006 nudar Supervizor iha East Timor Trading (Duty Free Shop), dezenvolve abilidade iha jestaun komersial no atendimentu ba kliente.

Hafoin serbisu iha TOLL (Helipad Operations) iha 2011, nia tama iha administrasaun públika iha 2012 nu'udar Sekretária Ezekutiva ba Ministru Administrasaun Estatál, iha ne'ebé, la kleur deit, nia hatudu nia abilidade organizasionál no efisiénsia. Iha tinan tuirmai, nia simu knaar nu'udar xefe Departamentu Administrasaun no Finansas nian iha ministériu hanesan, hodi konsolida nia matenek iha jestaun administrativa.

Iha tinan 2020, nia dezempeñu ezemplár halo nia hetan promosaun ba Diretora Nasionál PNDS (Programa Nasionál Dezenvolvimentu Suku), pozisaun estratéjiku ida iha ne’ebé nia tau matan ba inisiativa dezenvolvimentu komunitáriu importante sira. Nia experiénsia iha jestaun rekursu umanu nian habelar iha 2022, bainhira nia serbisu nu'udar Profisionál Superiór iha asuntu apoiu nian ba Diresaun Rekrutamentu iha Komisaun Funsaun Públika.

Desde 2024, Dra. Claudinha okupa ona kargu nu’udar Diretora Operasionál iha AIFAESA, hodi forma hamutuk ho Dra. Josefina Clarinha João no Dr. José Manuel Reis trio lideransa ida ne’ebé transforma ona dezempeñu instituisaun AIFAESA nian. Ho orientasaun vizionária husi Inspetora Jerál Dra. Odete Viegas no Adjunta Inspetora Jerál Dra. Quitéria da Costa, trio ne’e hala’o ona operasaun inspesaun ne’ebé inovativu no ho impaktu aas.

Ninia espesializasaun iha Seguransa Alimentár, kombina ho ninia abilidade naturál hodi koordena ekipa sira iha terrenu, sai hanesan krusiál ba planeamentu no ezekusaun operasaun inspesaun nian ne’ebé hetan ona notoriedade iha mídia sosiál no iha mídia timoroan sira. Dra. Claudinha destaka tanba nia abilidade atu mobiliza no motiva ekipa inspesaun sira, hodi kombina rigór tékniku ho sensibilidade ba realidade lokál sira.

Conhecida por sua abordagem metódica e seu compromisso inabalável com a missão institucional, a Drª Claudinha personifica o novo espírito da AIFAESA: profissionalismo, dedicação e resultados concretos. Sua contribuição tem sido fundamental para transformar a instituição em referência de eficiência na administração pública timorense, garantindo que as atividades de fiscalização econômica e segurança alimentar sejam conduzidas com excelência e transparência.

Hela iha Lahane Oriental, Dili, Dra. Claudinha mantein ligasaun forte ho komunidade lokál sira, ne’ebé enrikese ninia vizaun kona-ba populasaun nia nesesidade no espetativa sira kona-ba AIFAESA nia serbisu, hodi kontribui ba lejitimidade sosiál operasaun sira ne’ebé nia koordena.

Dr José Manuel dos Reis Amaral

Diretor Departamento de Metrologia e Padronização

José Manuel dos Reis Amaral, L.Ed., moris iha loron 4 fulan-marsu tinan 1988, iha lisensiatura iha Ensinu Biolojia hosi Fakuldade Edukasaun, Arte no Umanidade sira hosi Universidade Nasionál Timor-Lorosa’e (UNTL), hafoin remata nia estudu sira iha tinan 2014. Ninia kareira iha AIFAESA hahú iha tinan 2014 nu’udar profisionál iha Departamentu Teknolojia no Estandarizasaun nian Laboratóriu Mikrobiolojia hosi Diresaun Inspesaun Alimentár no Ekonomia (IAE) iha tempu ne'ebá hosi Ministériu Komérsiu, Indústria no Ambiente.

Ho esperiénsia téknika ne'ebé luan ne'ebé konsolida iha tinan hirak nia laran, iha fulan-Marsu 2017 nia simu knaar nu'udar Diretór Departamentu Metrolojia no Padronizasaun AIFAESA, I.P., knaar ne'ebé nia hala'o ho kompeténsia ne'ebé notável to'o fulan-Dezembru 2021. Ninia profisionalizmu no dedikasaun hetan rekoñesimentu hosi Primeiru-Ministru Repúblika Demokrátika Timor-Leste, Dr. Rui Maria de Araújo, ne'ebé premía nia ho Sertifikadu Apresiasaun iha Agostu 2017.

Entre funsionáriu AIFAESA hotu-hotu, nia destaka hanesan ida ne'ebé iha esperiénsia liu iha nia área, tanba partisipa ona iha kursu formasaun espesializadu barak iha metrolojia, padronizasaun, seguransa ai-han no téknika laboratóriu nian iha nasaun oioin, inklui Indonézia, Tailándia, Xina no Koreia. Ninia formasaun téknika inklui kursu espesializadu sira iha mikrobiolojia, inspesaun ai-han bazeia ba risku, padronizasaun internasionál, prátika regulatóriu sira no análize dadus sasukat nian, ne'ebé hanorin hosi organizasaun internasionál renomadu sira hanesan OMS, UNIDO no ajénsia kooperasaun sira hosi Tailándia, Koreia no Xina.

Iha lideransa dinámiku foun husi Dra. Odete Viegas nu’udar Inspetora Jerál no Dra. Quitéria da Costa nu’udar Adjunta Inspetora Jerál, sira-nia esperiénsia téknika ne’ebé luan no kapasidade serbisu sai fundamentál hodi hasa’e padraun kualidade iha AIFAESA nia inspesaun no auditoria sira. Ninia koñesimentu kle’an kona-ba metrolojia no padronizasaun, kombina ho nia dominasaun ba lian tolu fi (portugés, inglés no indonéziu), permite ona instituisaun ne’e atu implementa prosedimentu tékniku sira ne’ebé aliñadu ho padraun internasionál sira, hodi kontribui maka’as ba protesaun konsumidór no dezenvolvimentu ekonómiku Timor-Leste nian.

Ninia trajetória ezemplár, dedikasaun ba servisu públiku no buka konstante ba melloramentu tékniku halo Sr. José Manuel dos Reis Amaral sai parte fundamentál ba dinámika institusionál foun ne’ebé karakteriza AIFAESA iha lideransa atuál nia okos.

Josefina Clarinha João, MD.MPH

Diretora
Departamentu Planeamentu Operasaun no Risku Ai-han

Dra. Josefina Clarinha João, médiku espesializadu iha Saúde Públika, moris iha Timor-Leste, nu’udar profisionál saúde ho formasaun akadémika ne’ebé luan, tanba remata ona kursu Medisina Jerál iha Universidade Nasionál Timor Lorosa’e (2006-2012) no Mestradu iha Saúde Públika ho espesializasaun iha Peskiza Implementasaun husi Universidade Gadjah Mada, Indonézia (2016-2018).

Ninia trajetória profisionál marka ho pozisaun lideransa iha instituisaun saúde importante sira iha Timor-Leste. Serbisu iha Dra. Odete nia lideransa bainhira nia sei nu’udar Diretora Jerál Benefísiu Saúde nian iha Ministériu Saúde, Dra. Josefina, iha momentu ne’ebá Diretora Servisu Saúde Públiku nian, dezempeña papél sentrál ida iha Timor-Leste nia luta hasoru COVID-19, hodi hatudu ninia abilidade atu koordena no responde ba emerjénsia saúde públika nian.

Koñesidu ho naran "Dr. Inalou", nia iha karakterístika enérjiku, dinámiku no laran-manas, karakterístika sira ne'ebé, kombina ho nia esperiénsia ne'ebé luan maski nia idade sei ki'ik, halo nia rekrutamentu ba pozisaun Diretora Departamentu Planeamentu Operasionál no Risku Ai-han nian (responsavel ba servisu laboratóriu AIFAESA nian) sai desizaun ida ne'ebé luan tebes hosi Inspetór Jerál, Dr. te Viegas.

Husi kedas loron dahuluk sira iha nia pozisaun foun, Dra. Josefina marka impulsu desizivu ida iha AIFAESA, hodi hasai instituisaun hosi impase ne'ebé nia hetan iha dezenvolvimentu laboratóriu nian. Ninia rede kontaktu nasionál no internasionál ne'ebé luan, ne'ebé harii durante nia tempu iha instituisaun sira hanesan Laboratóriu Nasionál Saúde nian, iha ne'ebé nia nu'udar Diretora Nasionál Toxikolojia nian, no Ministériu Saúde, iha ne'ebé nia serbisu nu'udar Diretora Nasionál Kontrolu Moras nian, sai hanesan fundamentál ba realizasaun mehi AIFAESA nian ne'ebé kleur ona atu iha laboratóriu ai-han nian ne'ebé signifikativu.

Iha ninia lideransa, laboratóriu AIFAESA dezenvolve lalais ona, estabelese-an nu’udar fundasaun sólidu ba natureza sientífika atividade instituisaun nian ba saúde no moris-di’ak povu Timor-Leste nian. Ninia abilidade atu koordena ekipa multidisiplinár sira no ninia dominasaun ba lian oioin fi (Tetum, Inglés, Españól, Bahasa Indonézia no Portugés) sai nu’udar instrumentu esensiál hodi estabelese parseria estratéjika ho instituisaun internasionál sira no hametin kapasidade téknika AIFAESA nian.

Integrasaun Dra. Josefina iha ekipa ne’ebé lidera husi Dra. Odete Viegas no hetan apoiu husi Dra. Quitéria da Costa reprezenta fortalesimentu signifikativu ba kapitál umanu AIFAESA nian, hodi kontribui ba dinámika foun no efikásia ne’ebé karakteriza jestaun atuál.

Iha lideransa kompetente ida ne’e nia okos no iha ekipa ho Dr. Claudinha Pinto, Diretór Operasaun, no Dr. José Manuel Reis, Diretór Metrolojia no Padronizasaun, sira forma trio ida ne’ebé halo ona diferensa boot ba karakter AIFAESA nian, halo nia sai alvu ba atensaun públiku no elojia iha fulan hirak ikus ne’e. Ekipa profisionál esepsionál sira-ne'e kuaze loron-loron prenxe mídia sosiál sira ho relatóriu sira ne'ebé ladún iha iis, hodi dokumenta atividade inspesaun rutina no derepente sira ne'ebé maka markante tebes iha termu sira asegura seguransa ai-han no atividade ekonómika ne'ebé justu no justu, ne'ebé laiha presedente iha istória nasaun joven ida-ne'e nian.

tetTetum
Powered by TranslatePress
Scroll to Top